I was a first-year secondary school student of the Lyceum in Jyväskylä, Finland, when my mother encouraged me to start writing about my experiences in nature to other people, too.
I offered the idea to the Editor in Chief of the local newspaper, Mr. K.Sorjonen. That was the beginning of my career as a photo journalist. During the spring 1954 I managed to write in pencil on cross-ruled paper a few articles on birds which were published. As a reward for this I got a ticket to cinema.
My first picture taken with a box camera was published in the autumn. Only then did I have courage to tell my class-mates who was behind the pen name Garrulus.
When my family moved to Helsinki in 1956, I started writing the same kind of small stories about migratory birds for the Helsingin Sanomat. The following winter the subeditor of the Iltasanomat, Ms Maija-Liisa Heini, Ksantippa, suggested that I should start offering my stories to them, and I did so. Next summer the magazine published a series of my six bird photos covering the whole page. That was great.
In periodicals my pictures were first printed for the magazine Metsästys ja Kalastus (Hunting and Fishing) in 1957. A real step forward took place when the news magazine Viikkosanomat published in 1962 a double page series of my three pictures of a then endangered pair of whoopers (Cygnus cygnus) just taking wing in the eastern wilderness.
Colour pictures were rare at that time, which was no wonder as colour separation was made in Italy. At that time I had succeeded in getting a Hasselblad camera.
Since the early days my stories have become larger, the subjects have grown up and the birds no more dominate in the nature pictures in general. The use of photos has also increased. On the basis of my archives it can be estimated that during 60 years I have made around one thousand large stories with 6000 – 7000 photos. Cameras have become computers, films have been replaced by electric recording and the pictures are in colour.
Grandfather photographed in Lapland in 1910's and made even experiments in colour photography.
Lounema's first journey to Arctic Sea in 1958. He lived in Ylinampa behind the Arctic Circle in 1971-1974.
Risto married Inari in 1966 in an old wooden church in Seurasaari Open Air Museum in Helsinki. They spent the three weeks honey moon in Lapland. The car was sponsored by Mercedes-Benz.
The story Was bedeutet Lappland? with ten pictures were published in the magazine Mercedes-Benz in aller Welt, which was in five languages (Mercedes-Benz in aller Welt, No. 88, 1967).
After more than 50 years the Lounemas are happily married and they have two sons and two grandchildren.
Helsinki School of Economics and Business Administration
- The World Who's Who of Women, Cambridge, 1997
- International Who's Who Professional and Business Women. The American Biographic Institute Inc., 2000
- Suomalainen keksijänainen -projekti (Suomalainen Naisliitto ry) 1988
- Naisten idea- ja keksintöliitto 1989 ja myöhemmin QUIN – Finland ry (Kvinnnliga Uppfinnare i Norden), yksi perustajajäsenistä
- Naiskeksijöiden muotokuvia -kirja. Farag Moussa, suomennos Inari Lounema 1990
- Leonardo da Vinci –ohjelman INNOSTU-projekti (Innovation Training for Metal Sector Students in Initial Vocational Education) 1995-1999
- Oma Yritys -tapahtumien suunnitteluryhmä yrityksen perustajille ja PK-yrityksille Wanhassa Satamassa vuosittain 2000-luvulla
- Ladies Business School -johtajakoulutusohjelma naisille (järjestäjänä silloinen Kauppa- ja teollisuusministeriö) 2000-2001
- WOMENET - tietotekniikka- ja yrittäjävalmennus naisyrittäjille (Uuudenmaan liitto) 2000-2002
- TUULIA, naisten innovatiivisuutta edistävä ESR-projekti (toteuttajina Quin Suomi ry ja Keksintösäätiö) 2002-2003
- TuoteStart-ohjelman tuotevastaava keksintöasiamiehenä Uudenmaan TE-keskuksen pilottihjelmassa, projektin jatkona käynnistettiin valtakunnallinen ESR-rahoitteinen tuoteväylä
- Tech Ex’ 86 Idän ja lännen teknologian vaihdon edistämistä Milanossa, Keksintöuutiset 1/1987
- Hatsumei Kyokai – Japanin valtakunnallinen keksintötoiminnan tukiorganisaatio, Tokio, Keksintöuuutiset 3/1987
- Japanissa osataan arvostaa keksijää, Helsingin Sanomat yliö 11.4.1987
- The Japan Technomart Foundation Tokiossa edistää Japanin tietovientiä, Insinööriuutiset 9.11.1987
- European Association for the Transfer of Technologies, Innovations and Industrial Information (TII) in Luxembourg, Helsingin Sanomat yliö 5.9.1989
- Suomi High-Tech -maana amerikansuomalaisten FinnFest 1999 suurtapahtumassa Seattlessa, Suomalaisen teknologiansiirron palvelut (Tekes ym) Los Angelesissa ja San Josessa, Keksintöuutiset 2000
- Sophia Antipolis -teknologiakeskus Valbonnessa Ranskan Rivieralla, Keksintöuutiset 4-5/1991
- Suomalaisten keksijöiden palvelut Milanossa, Keksintöuutiset 6/1992
- Naisnäkökulma kylähulluuteen, Ilo keksiä, Naisten Idea- ja keksintöliiton julkaisu 2/1994
- Kuuluuko keksijä luonnonjärjestykseen, Ilo keksiä, Naisten idea- ja keksintöliiton julkaisu 3/1994
- IHK, Industrie und Handelskammer für München und Oberbayer, Keksintöuutiset 2/1994
- European Business and Innovation Centre Network, Lyon, Keksintöuutiset 4-5/1995
- Elämää Buenos Airesissa – Tangokeksinnöt, Keksintöuutiset 2/2000
- Innovative Women in the Nordic and the Baltic Sea Countries, Tallinna, Keksintöuutiset 4-5/2002
- Finland China – Innovaatiokeskus Shanghaissa Zhangjiangin teknologiapuistossa, Keksintöuutiset 2/2005
- European Women Inventors and Innovators Network Conference and Exhibitions in Reykjavik, Keksintöuutiset 2011
- Väri kasvaa karuun maahan, Me Naiset 32/1968
- Elsan raanut, Me Naiset 12/1969
- Ahku-Marja porokylän matriarkka, et-lehti 3/1973
- Se maankuulu vaimokauppa, Apu 50/1979
- Tokion keksijänaiset, et-lehti 7/1987
- Aino Heikkinen – betoni-insinööri, Anna 17/1994
- Maagista taidetta – rakukeramiikka, et-lehti 7/1996
- Innonaiset, Anna 20/1996
- Työllistäminen tulee kalliiksi, Anna 6/1997
- Intohimoharrastajat ja sademetsän kaunottaret, Anna 13-14/1997
- Merimaisema on ympäristövaikuttajille rakkain, Anna 21/1997
- Teerijahdissa sivakkanevan laidalla, Anna 41/1997
tutkijoille
Risto Louneman laajan journalistisen tuotannon punaisena lankana on ollut arvokas teema, tiedonjulkistaminen. Se on alkanut Jyväskylän Sanomissa 1954, ja jatkuu yhä 2020-luvulle siirryttäessä. Puolen vuosisadan saatossa julkaisutoiminta on laajentunut ja syventynyt. Se on rikastuttanut tiedettäkin keräämällä tutkijoille uutta, arvokasta tietoa kotimaan luonnosta.
Monissa suurissa aikakauslehdissä julkaistut sadat laajat, runsaasti kuvitetut artikkelit, kymmenkunta tietokirjaa ja TV-dokumenttia on huomattu, mutta koska ne eivät ole olleet virallisen ohjelman tuotteita, ne on vaiettu. Niitä ei ole. Louneman hankkimaa yliopistotason luonnontieteellistä tietämystä on suorastaan halveksittu. On ollut synti yhdistää hyvätasoinen valokuvaus ja kriittinen tiedonvälitys. Näin Lounema on kuitenkin tehnyt, ja saanut ylhäältä parasta mitä irtoaa, paskaa niskaansa. Mutta lukijat ovat olleet uskollisia. – Kiitos heille.Suomen luonnon ihmeet oli aikanaan tärkeä artikkelisarja paristakin syystä. Hymyn lukijoista suurin osa oli väkeä, joka ei juurikaan lukenut silloisia luonnosta kertovia lehtiä kuten Suomen luontoa tai eri luonnontieteiden alojen ammattilehtiä kuten Geologia, Terraa tai Lutukkaa.
Hymy oli aikanaan Suomen suurin aikakauslehti, jonka levikki oli parhaimmillaan yli puoli miljoonaa. Artikkelisarja levisi siten piireihin, joiden tietämys luonnontieteistä oli erittäin puutteellinen. Tuolloin oli nykyiseen verrattuna todella rajoitetusti eri luonnontieteiden aloja käsitteleviä, yleistajuisia kirjoja. Lounema teki artikkelisarjallaan kulttuuriteon, sillä suuri osa sen lukijoista ja artikkeleista pitäneistä ihmisistä sai sarjan kautta peruskäsityksen Suomen luonnon ihmeistä. Yleissivistyksen kannalta sarjan arvo on siten todella suuri. Sarja myös esitteli siihen aikaan heikosti kansan parissa tunnettuja tieteenaloja kuten geologiaa ja säätiedettä.
Asiantuntijatkin saivat sarjan ja sen yhteydessä järjestettyjen kyselyjen avulla uutta, tutkimuksia palvelevaa tietoa. Lounema itsekin hyödynsi keräämäänsä aineistoa julkaisemalla kirjat Suomen luonnon ihmeitä (2001), Suomen kansan pyhät paikat (2003) ja Opas Suomen luonnon ihmeisiin (2004). Kirjat ovat erinomaisia tietolähteitä ja olivat aikoinaan suuria myyntimenestyksiä.
Kaikkiaan Hymyn artikkelisarja oli erinomainen, suurelle yleisölle tarkoitettu luonnontieteiden popularisointi ja samalla uutta luonnontieteellistä tietoa luonut tietolähde. Vastaavan kaltaisia hankkeita soisi tapahtuvan nykyisin ja tulevaisuudessakin.
Toimittaja Risto Lounema kirjoitti reilun vuosikymmenen ajan Hymy -lehteen artikkelisarjaa Suomen luonnon ihmeet. Sarja oli aikanaan varsin suosittu sijoittuen lukijakyselyissä yleensä hyvin. Jotkin artikkelit arvioitiin jopa lehden parhaiksi. Yleensäkin artikkelisarja oli pidetty, sillä käytännössä sen jokainen osa sijoittui Hymyn kunkin numeron 3-5 parhaan artikkelin joukkoon. Asia ei sinänsä ollut mikään ihme. Lounemalla on takanaan luonnontieteiden alalta filosofian maisterin tutkinto. Hän käytti jutuissaan tietolähteinä luonnontieteen eri alojen parhaita asiantuntijoita ja kansanmiehiä, joilla oli tiedossaan jotain eriskummallista.
Monet asiantuntijat suhtautuivat kansanmiesten tietoihin väheksyen, mutta Lounema otti ne vakavasti ja tarkisti asian. Asiantuntijoiden ja kansanmiesten tiedoista hän kokeneena journalistina pystyi kiteyttämään faktat ja erikoisuudet lyhyeen ja helposti ymmärrettävään muotoon. Artikkelisarja oli erittäin kattava ulottuen solmuun kasvaneista männyn oksista, perhosista ja maamme lintuvuorista järviemme maankohoamisen säätelemiin vaiheisiin, siirtolohkareisiin ja sääilmiöihin. Tulosta paransi vielä erinomainen kuvitus, jonka Lounema loistavana ja palkittuna valokuvaajana itse hankki.
Suurta yleisöä kiinnostivat ja aktivoivat myös artikkelisarjaan kuuluvat kilpailut. Niiden kautta pyydettiin ja myös saatiin tietoja erilaisista luonnon ilmiöistä. Vastausten perusteella tehdyistä artikkeleista saivat sekä tuomareina olleet asiantuntijat että suuri yleisö lisää tietoa muuten piilossa pysyneistä asioista. Muutamien kilpailujen aineisto sananmukaisesti mullisti tietämyksen erilaisten luonnonilmiöiden yleisyydestä ja ominaisuuksista.
geologi, tietokirjailija
filosofian lisensiaatti
Text and photos by Risto Lounema
• 3/1988
• 1/1989
• 3/1989
• 4/1989
• 1989
• 3/1990
• 1990-91
• 1990
• 3/1991
• 3-4/1992
A Pattern of Islands, pages 10-21, 17 pictures
Bomarsund - The Crimean War in Åland, pages 22-25, 3 pictures
The Life of The Islands, pages 3-9, 14 pictures
The Magic of The Far North, cover and pages 3, 34-41, 22 pictures
The Lagacy of History, cover and pages 3-15, 29 pictures
Wooden Charm of The Old Towns, page 16, 3 pictures
Ein Eiland macht noch kein Åland, pages 10-19, 17 pictures
In Search of Primeval Forest, pages 3, 24-29, 9 pictures
Kaamos - Exotisch-Faszinierend-Magisch, pages 4-9, 3 pictures
Le Charme des Vieilles Villes en Bois, page 1, 3 pictures
Bachpackers Ohoy!, pages 3, 10-19, 18 pictures
Saving Our Ecological Heritage, pages 16-21, 23 pictures
Calling All Birdwatchers!, pages 34-39, 8 pictures
